XIII

Vaunuun tuli kaksi matkustajaa ja alkoi sijoittautua loitommalle.Posdnishev oli vaiti niin kauan kuin he puuhailivat, mutta hetiheidän tauottuaan hän jatkoi päästämättä hetkeksikään ajatustensajuoksua näkyvistään:

"Ja vielä ruokottomin asia. Teoriassa oletetaan, että rakkaus onjotakin ihanteellista, ylevää, mutta käytännössähän rakkaus onjotakin ilkeää, sikamaista, josta on inhottava ja hävettävä puhuakinja muistella. Eihän luonto toki aiheettomasti ole tehnyt sitäinhottavaksi ja hävettäväksi. Ja jos se kerran sitä on, niin se onsiten ymmärrettäväkin. Mutta tässä suhteessa ihmiset päinvastoinmenettelevät siten, kuin inhottava ja hävettävä olisi ihanaa jaylevää.

"Missä ensin ilmeni rakkauteni? Siinä, että antauduin elukkamaisiinliiallisuuksiin enkä edes hävennyt niitä vaan vielä, tiesi mistäsyystä, ylpeilinkin siitä, että nämä fyysilliset liiallisuudetolivat mahdollisia, enkä silloin ajatellut hituistakaan vaimonisielullista enkä edes fyysillistä elämää. Ihmettelin, mistä johtuikatkeroitumisemme toisiamme kohtaan, mutta sehän oli päivänselvää:tämä katkeroituminen ei ollut mitään muuta kuin inhimillisen luonnonnousu eläimellistä vastaan, joka sitä sorti.

"Kummastelin keskinäistä vihaamme. Mutta eihän voinut olla toisin.Tämä viha ei ollut mitään muuta kuin rikollisen vihaa rikostoveriaankohtaan – sekä rikokseen yllyttämisestä, että osallisuudesta siihen.Kuinka se ei olisi ollut rikos, kun hän, poloinen, tuli raskaaksikohta ensimäisen kuukauden aikana ja meidän sikamainen suhteemmeyhä jatkui. Te ajattelette, että poikkean kertomuksestani? Envähäistäkään. Kerron kaiken aikaa miten tapoin vaimoni. Oikeudessaminulta kysyttiin, millä, kuinka hänet tapoin? Hölmöt! He luulevat, että tapoin hänet silloin veitsellä, lokakuun 5 päivänä. En silloin, vaan paljoa aikaisemmin minä hänet tapoin. Aivan samalla tavalla kuinhe kaikki nyt juuri tappavat, kaikki, kaikki…"

"Millä sitten?" kysyin minä.

"Sehän se juuri on ihmeellistä, että kukaan ei tahdo tietää sitä,mikä on niin selvää ja silminnähtävää, sitä, mikä lääkärien pitäisitietää ja mitä heidän olisi saarnattava, mutta mistä he ovat vaiti.Asiahan on äärettömän yksinkertainen. Mies ja nainen ovat luodut, kuten eläin, siten, että lihallisen rakkauden jälkeen alkaa raskaus, senjälkeen ruokkiminen, – tiloja, joiden aikana naiselle ja hänenlapselleenkin lihallinen rakkaus on vahingollinen. Miehiä ja naisiaon kumpiakin yhtä paljon. Ja mitä siitä seuraa? Pitäisihän sen ollaselvää. Ei tarvita suurtakaan viisautta voidakseen siitä tehdäsaman johtopäätöksen kuin eläin, nimittäin että on pidättäydyttävälihallisesta yhteydestä. Mutta eipähän. Tiede on päässyt niinpitkälle että on keksinyt joitakin leukosiittejä, joita kulkeeveressä, mutta tätä se ei ole voinut ymmärtää. Ainakaan ei olekuultu, että se olisi siitä puhunut.

"Tällöin on naisella vain kaksi vaihtoehtoa: joko hän tekee itsestäänrujon, hävittää kerrassaan tahi tarpeen mukaan kykynsä olla nainen,s. o. äiti, jotta mies voisi rauhallisesti ja alituisesti nauttia, tahi on hänellä toinen keino, joka on raaka, suoranaisesti luonnonlakien rikkomista ja jota käytetään kaikissa n.s. kunniallisissaperheissä, se nimittäin, että naisen täytyy vastoin luontoaanolla samanaikaisesti raskaana, imettävänä ja rakastajattarena,täytyy alentua siihen, mihin ei ainoakaan eläin alene. Ja hänenvoimansa eivät sitä kestä. Siitä meidän piirissämme hysteerikot jahermostuneet naiset, kansan keskuudessa, 'riivatut'. Ja huomatkaa: puhtaissa tytöissä ei ilmene 'riivaantuneisuutta', ainoastaannaiduissa, miesten kanssa elävissä naisissa. Siten meillä. Aivansamoin Euroopassa. Kaikki hysteerikkosairaalat ovat täynnä naisia, jotka rikkovat luonnon lakia. Mutta 'riivatut' ja Chareotin potilaat, nehän ovat täysin rujoja, ja puolirujoja naisia on maailma täynnä.Ajatelkaamme vain, mitä suurta tapahtuu naisessa, kun hän onhedelmöitynyt tahi kun hän imettää jo syntynyttä lasta. Siinä kasvaase, joka jatkaa sukuamme, joka on astuva meidän sijaamme. Ja tätäpyhää tapahtumaa häiritään – millä? – hirvittävää ajatellakin!Puhutaan vielä vapaudesta, naisen oikeuksista! Se on samaa kuin josihmissyöjät syöttäisivät ateriakseen vangitsemiaan ihmisiä ja samallavakuuttaisivat huolehtivansa heidän oikeuksistaan ja vapaudestaan".

Kaikki tämä oli uutta ja hämmästytti minua.

"Mitenkä siis? Jos on niin, kuin sanotte", huomautin, "niin vaimoaanvoi rakastaa vain kerran kahdessa vuodessa, mutta miehellehän…"

"Miehelle on välttämätöntä", ehätti hän. "Sen nuo herttaiset tieteenuhripapit taas ovat osanneet panna kaikki uskomaan. Minäpä tahtoisinpanna nuo poppamiehet niiden naisten asemaan, jotka heidän mielestäänovat miehille välttämättömiä. Mitähän he silloin sanoisivat? Vakuuttakaa ihmisille, että heille on tarpeen viina, tupakka, opiumi,ja ne käyvät välttämättömiksi. Niin ollen Jumala ei olisi tiennyt, mikä on tarpeen ja kun ei kysynyt tietäjien mieltä, järjesti asiathuonosti. Suvaitkaahan katsoa, asiat eivät ole oikealla tolalla. Miehelle on tarpeellista, välttämätöntä, niin he päättivät, saadatyydyttää halunsa, mutta nyt on tullut väliin synnyttäminen jalasten ruokkiminen, joka estää tyydyttämästä tätä tarvetta. Mitäsiis on tehtävä? Käännyttävä noiden velhojen puoleen, he sen asianjärjestävät. Ja he ovatkin keksineet keinot. Ah, milloin syöstäännuo kelvottomat petkuttajat vallasta? Jo olisi aika! Näettehänmihinkä saakka jo on jouduttu: ihmiset tulevat mielipuoliksi jatekevät itsemurhia, ja kaikki vain tästä syystä. Kuinkapa muutoin? Eläimet näyttävät tajuavan, että jälkeläinen jatkaa niiden sukua, janoudattavat määrättyä lakia siinä suhteessa. Vain ihminen ei sitäosaa eikä tahdokaan tietää. Miettii vain, miten hankkisi itselleenmahdollisimman paljon nautintoa. Sellainen on luonnon herra, ihminen!Pankaa merkille: eläimet yhtyvät vain silloin kuin voivat siittääjälkeläisen, mutta kelvoton luonnon herra – aina, huvinvuoksi.Eikä siinä kyllin, vaan hän korottaa tuon apinain askaren luomisenkruunuksi, rakkaudeksi. Ja tämän rakkauden, tämän ruokottomuudennimessä hän tuhoaa – toisen puolen ihmiskuntaa. Kaikista naisista, joiden tulisi olla apuna ihmiskunnan pyrkiessä totuuteen ja hyvään,hän nautintohimonsa vuoksi tekee vihollisia eikä auttajia! Näettehän, kutka kaikkialla jarruttavat ihmiskunnan liikettä eteenpäin. Naisetne ovat. Ja miksi he niin tekevät? Juuri tämän asiantilan vuoksi.Niin juuri, niin juuri", toisteli hän ja alkoi liikahdella, ottisavukkeen ja alkoi polttaa, nähtävästi rauhoittuakseen.

СкороКнижный режим